Harjavallan öljyvahingon vesistövaikutustutkimuksen ensimmäiset näytteet otettu Kokemäenjoella

Lusikalla laitetaan muovirasiaan mutanäyte joenpohjasta.

Pori Energia on tilannut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisen tutkimuksen Harjavallan öljyvahingon vesistövaikutuksista. Tutkimuksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy. Lähtötilanteen näytteet saatiin otettua keskiviikkona ja torstaina Harjavallan patoaltaasta.

Pohjaeläin, sedimentti ja vesivaikutuksia tutkitaan

- Vesistövaikutuksia tutkitaan pohjaeläimiin, sedimenttiin ja veteen liittyen. Pohjaeläinnäytteet otettiin Harjavallan patoaltaasta viidestä eri paikasta, joista on olemassa aiempaa vertailutietoa muutosten arvioimiseksi. Näytteistä määritetään pohjaeläinlajisto, tiheys ja biomassa, ja lisäksi havainnoidaan aistinvaraisesti silmin näkyvää öljyä ja öljyn hajua, kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Heli Perttula.

Näytteenottoputki lasketaan köyden avulla joen pohjaan.

- Sedimenttinäytteet on otettu samoista paikoista kuin pohjaeläintutkimusnäytteet ja tämän lisäksi uimapaikoista ja päästöpaikan läheltä. Sedimentti on joen pohjaan laskeutunutta ja kerrostunutta ainetta. Näytteistä määritetään öljyhiilivetyjen pitoisuus sedimentin pintaosassa. Aiempaa vertailutietoa juuri kyseisten näytepaikkojen öljypitoisuuksista ei ole, vaan paikat on valittu öljyvahingon lähtötilanteen selvittämiseksi patoaltaan alueella, jatkaa Perttula.

- Vesinäytteet on otettu patosillan yläpuolella olevan öljypuomin ylävirran puolelta ja niistä määritetään öljypitoisuudet öljyn painumisen selvittämiseksi. Näytteet ovat pintavedestä metrin syvyydestä ja välivedestä viiden metrin syvyydestä. Vahinkoalueen yläpuoliselta sillalta on otettu vertailunäytteet, selventää Perttula.

- Harjavallan voimalaitoksella sijaitsevalle siianpoikashautomolle ei ole toistaiseksi aiheutunut vahinkoja, koska hautomoa on käytetty öljyvahingon aikaan ja sen jälkeen vesijohtovedellä. Hautomoon tulevasta jokivedestä otetaan vesinäyte siltä varalta, että vedenotto joudutaan siirtämään jokivedelle hautomon huoltotoimenpiteiden ajaksi, kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastusbiologi Leena Rannikko.

Tutkija merkkaa näytepurkin tussilla.

Näytteiden otto alkoi keskiviikkona 24.1.

- Aloitimme keskiviikkona 24.1. vesinäytteiden otolla ja jatkoimme torstaina sedimentti- ja pohjaeläinnäytteiden ottamisella. Tutkimus tilattiin jo tammikuun alussa, mutta jouduimme odottamaan muutaman viikon keliolosuhteiden muuttumista sekä joen jääkannen muodostumista, kertoo näytteiden ottaja Pekka Westerling, KVVY Tutkimus Oy:stä.

Kokemäenjoesta on otettu säännöllisesti vesi- ja pohjaeläinnäytteitä 1970-luvulta ja sedimenttinäytteitä 1980-luvulta lähtien. Myös vanhempaa tietoa on olemassa. Pohjaeläinnäytteet otetaan kolmen vuoden välein ja sedimenttinäytteet kuuden vuoden välein. Velvoitetarkkailun vesinäytteet otetaan pääsääntöisesti 4-6 kertaa vuodessa havaintopaikasta riippuen, mutta joitakin näytteitä otetaan kerran kuussa. Tarpeen vaatiessa näytteitä otetaan useamminkin. Ympäristöhallinto tarkkailee Kokemäenjoen veden laatua Ulvilassa kuukausittain.

Vesi- ja sedimenttinäytteiden tuloksia saadaan helmikuun alussa ja pohjaeläinnäytteiden tulokset valmistuvat muutaman viikon sisällä. Tutkimustuloksista tiedottaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. KVVY Tutkimus Oy on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen omistama yhteiskunnallinen yritys, joka tarjoaa laboratorio-, tutkimus- ja asiantuntijapalveluita.

Julkaistu 26.1.2018. Tämä artikkeli on uudelleen julkaistu järjestelmäpäivityksen takia, tietoa järjestelmäpäivityksestä ja sen vaikutuksista voit lukea täältä.

Video ei lataudu YouTubesta, jos olet valinnut käyttöön vain välttämättömät evästeet. Jos haluat katsoa videon, niin muuta evästeasetuksiasi ja ota käyttöön markkinointievästeet.