Energiayhtiöt valmiina pilotoimaan ydinkaukolämpöä
VTT:n ja LUT-yliopiston tekemän selvityksen mukaan suomalaiset energiayhtiöt näkevät hiilineutraalin ydinkaukolämmön vaihtoehtona kaupunkien sähkölämmitykselle lähitulevaisuudessa. Yhtiöt uskovat teknologian kehitystyön avaavan uusia mahdollisuuksia suomalaiselle energiatuotannolle sekä teknologiateollisuudelle ja -viennille.
Pori Energia, Tampereen sähkölaitos, Kuopion Energia, Lappeenrannan Energia, Imatran Lämpö Oy sekä Lappeenrannan kaupunki ovat julkaisseet lausunnon, jonka mukaan tulevaan hallitusohjelmaan olisi sisällytettävä tavoite valmistella modulaarisia ja pieniä kaukolämpöreaktoreita eli SMR-ydinvoimaloita koskeva valtakunnallinen strategia. Samalla mukana olevat organisaatiot esittävät, että pienydinvoimaloita koskeva lainsäädäntö uudistettaisiin ja käynnistettäisiin ensimmäiset pienydinvoimalapilotit.
Organisaatioiden mukaan suomalaisen ydinkaukolämpökonseptin kehitystyön tavoitteena tulee olla vihreän sähköistämisen ekosysteemisopimuksen mukaisen SMR-ydinvoimateollisuusklusterin rakentaminen, uusien työpaikkojen luominen ja vientiteollisuuden käynnistäminen.
Lausunnossa mukana oleva Pori Energia haluaa kehittää lainsäädäntöä ja edistää pilottihankkeen rakentamista, jotta uudesta teknologiasta saadaan kokemuksia mahdollisimman pian. Yhtiön teknologia-asiantuntija Rudi Dieterin mukaan ydinkaukolämpö voisi korvata polttamiseen perustuvan kaukolämmön tuotannon kustannustehokkaasti tulevaisuudessa.
- Ydinkaukolämpö on yksi potentiaalinen vaihtoehto hiilineutraalin kaukolämmön tuottamiseen. Jos kehitystyö etenee suunnitellusti, ensimmäiset ydinkaukolämpövoimalat voisivat olla toiminnassa 2030- tai 2040-luvuilla. Lainsäädäntöä on kuitenkin kehitettävä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita paremmin, sillä nykyisen regulaation puitteissa pilottilaitos on erittäin haastava toteuttaa.
Suomen pitää olla valmis hyödyntämään uusia teknologioita
Suomen kunnianhimoisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, joten energiamurroksen ratkaisujen kehittäminen on koko Suomea koskettava, kansallinen asia.
Pori Energian energiapalveluiden johtaja Eero Niemitalo näkee ydinkaukolämmön kehittämisessä myös huimia mahdollisuuksia.
- Hiilineutraalin energian saatavuus ja hinta ovat tulevaisuudessa kilpailuvaltti, jolla houkutellaan yrityksiä Suomeen. Jos me saamme uuden teknologian avulla pienennettyä tuotantokuluja, niin energiaintensiivisillä toimialoilla hintojen lasku edistää investointeja.
Pori Energia tekee jatkuvasti kehitystyötä, jotta hiilineutraalia kaukolämpöä on tarjolla kilpailukykyiseen hintaan myös tulevina vuosikymmeninä.
- Näen, että tulevien vuosikymmenten energiapalettiin kuuluvat bioenergian ja mahdollisen ydinkaukolämmön lisäksi myös hukkalämpöjen ja geotermisen energian laajamittainen hyödyntäminen lämpöpumpuilla, lämmön kausivarastointi sekä hiilidioksidin talteenoton tuomat uudet mahdollisuudet. Siihen, mikä on kustannustehokkain tapa tuottaa hiilineutraalia kaukolämpöä tulevaisuudessa, vaikuttavat teknologisen kehityksen lisäksi uusiutuvan sähkön ja biopolttoaineiden markkinahinnan kehittyminen, Rudi Dieter kuvailee.
Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Arto Nikkasen mukaan nykyteknologialla paras tapa kaupunkien lämmitykseen on tuulivoiman mukana säätyvä, sähköön perustuva lämmitys yhdistettynä uusiutuvaan biomassaan.
- Nopeasti kasvavan vetyteollisuuden mukana yleistyvä eloperäisen hiilidioksidin talteenotto mahdollistaa jopa hiilinegatiivisuuden. Tulevaisuudessa kuitenkin keksittäneen uusia tapoja hyödyntää biomassaa pitkäikäisissä tuotteissa. Suomen pitää olla tähän valmis.
Nikkanen toteaa energiakriisin osoittaneen, että erityisesti kovilla talvipakkasilla pelkästään sähköön perustuva lämmitysjärjestelmä ei ole kestävä, edullinen eikä huoltovarma.
- Kaukolämpöjärjestelmän kyky vaihtaa lämmönlähde toiseen tarpeen mukaan on pehmentänyt energiakriisin vaikutusta suomalaisiin verrattuna Keski-Eurooppaan.
Suomalaiselle pienydinvoimalalle tarvitaan pilotti ja kansallinen strategia
Pori Energia, 10 muuta energiayhtiötä ja Lappeenrannan kaupunki tilasivat VTT:ltä ja LUT-yliopistolta selvityksen, jossa tarkastellaan ydinkaukolämmön mahdollisuuksia ja toteuttamisen esteitä. Selvitys valmistui loppuvuodesta 2022.
Selvityksen perusteella kaukolämpöyhtiöistä löytyy potentiaalisia ydinkaukolämmön pilotoijia. Kyse on kuitenkin uudesta teknologiasta, mikä on osallisille riskialtista.
Kaukolämpötoimijat olisivat valmiita ostamaan lämpöä, mutta heillä ei ole riskinkantokykyä toteuttaa tällaista strategista kehityshanketta omana projektina.
Tampereen Sähkölaitoksen Juko Vähätiiton mukaan selvityksestä käy ilmi, että monet pienydinvoiman esteistä ovat regulaatioon ja luvitukseen liittyviä.
- Tämän vuoksi esittämämme lainsäädännön uudistamistyö olisi perusteltua kytkeä pilotin toteutukseen, jolloin eteen tulevia ongelmia voitaisiin ratkoa yhdessä. Tarvittavien regulaatiomuutosten käsittely etenisi huomattavasti nopeammin konkreettisen pilotin parissa. Nämä asiat huomioiden, olisi ehdottoman tärkeää, että valtio olisi mukana toteuttamassa ensimmäisen ydinkaukolämpöpilotin käynnistämistä.
Lausunnossa mukana olevien organisaatioiden mielestä suomalaiselle pienydinvoimalle tarvitaan demonstraatiokohteen lisäksi myös oma kansallinen strategia.
- Laajempi ohjelma laskisi todennäköisesti myös pilottilaitoksen kustannuksia, kun toimittajien kilpailutuksessa valitut yritykset voisivat kertaprojektin sijaan investoida valmistuskapasiteettiin ja saisivat arvokasta osaamista, mikä auttaisi heitä menestymään myös tulevissa hankkeissa. Esimerkiksi tuulivoimateollisuuden kasvu on osoittanut kuinka valtava voima oppimisessa ja tuotantosarjojen kasvattamisessa on. Tuulivoima on osoittanut, että joissain tapauksissa kustannuksia voidaan tiputtaa jopa 90 %, Vähätiitto sanoo.
Vähätiiton mielestä Suomi voisi olla maailman paras maa valmistamaan pieniä ydinvoimaloita kaukolämmön tarpeisiin.
- Fossiilitaloudesta irtautumiseen maailma tarvitsee myös ydinvoimaa ja suomalaiset kaukolämpötoimijat haluavat olla mahdollistamassa uuden vientiteollisuuden syntyä. Tarvitaan siis missio: Suomi dekarbonisoi Eurooppaa rakentamalla maailman parasta ydinkaukolämpöä.
Pilottilaitoksen yhteyteen tulisi muodostaa SMR-ekosysteemiä eri alojen yhteistyössä
Ville Tulkki VTT:ltä näkee, että pienydinvoiman ensimmäisissä uusissa sovelluksissa etupainotteisia riskejä luvituksen, uuden teknologian ja projektin viivästymisen suhteen pitäisi kyetä vähentämään loppukäyttäjille esimerkiksi valtion tuella pilottiprojektiin tai muulla tavalla jakamalla riskejä. Myös soveltuvan teknologian kehityksessä on vielä tehtävää, ja tämän vuoksi VTT:llä on vastikään päätetty isosta panostuksesta kaukolämmön tuotantoon tarkoitetun LDR-50-laitoksen kehitystyöhön.
Juko Vähätiitto jatkaa, että pilottihankkeessa tai pilottihankkeen jälkeen kaukolämpötoimijat voitaisiin kilpailuttaa siten, että pienydinvoimalalle saataisiin etukäteishinta ostolämmölle ja valtio voisi olla osaltaan omistamassa kyseistä voimalaitosta.
- Valtion mukana olo on perusteltua siksi, ettei pilottilaitos alkuun välttämättä ole voitollinen. Sen sijaan suurempina sarjoina SMR-voimaloita valmistettaessa hintakilpailukyky kasvaa ja pienydinvoimaloista saadaan maallemme uusi, merkittävä vientituote.
Lisätietoja:
Pori Energia:
Energiapalveluiden johtaja Eero Niemitalo 044 701 2105 eero.niemitalo@porienergia.fi
VTT:
Ville Tulkki, Lead, puh. 040 184 0852, ville.tulkki@vtt.fi
Lappeenrannan kaupunki:
Markku Heinonen, kehitysjohtaja, puh 040 5811998, markku.heinonen@lappeenranta.fi
Tampereen Sähkölaitos Oy:
Juko Vähätiitto, Business Intelligence Manager, puh. 040 834 1160, www.sahkolaitos.fi
Lappeenrannan Energia Oy:
Arto Nikkanen, toimitusjohtaja, arto.nikkanen@lreoy.fi, puh 044 7517211
Julkaistu 18.1.2023