Lämmityksen ja ilmanvaihdon energiatehokkuus asunnoissa

 

Energiatehokkuus – tai energiatehottomuus – on monen palasen summa. Kiinteistöä tulee tarkastella kokonaisuutena, eikä keskittyä yhteen irralliseen osaan tai järjestelmään.

 

Asuminen kuluttaa energiaa eri tavalla omakotitalossa, rivitalossa ja kerrostalossa. Eri kiinteistösegmenteissä ja eri-ikäisissä kiinteistöissä on omat ominaispiirteensä, mutta pääsääntönä voi pitää sitä, että uudet rakennukset ovat energiatehokkaampia kuin vanhemmat tai peruskorjaamattomat talot.

 

Myös asukkaiden määrä vaikuttaa energiankulutukseen. Yhden hengen taloudessa energiaa kuluu toisella tavalla kuin viisihenkisessä lapsiperheessä. Usein ei ajatella myöskään sitä, että järjestelmien ja laitteiden käyttötavat ja ihmisten asumistottumukset vaikuttavat yllättävänkin isolta osin kiinteistön energiatehokkuuteen. Energiakulutuksesta on mahdollista siis säästää olosuhteista tinkimättä, ja pienetkin teot voivat vähentää kodin energiakulutusta merkittävästi.

 

Kodin kokonaisenergiasta valtaosa menee lämmitykseen. Kakkossijaa pitää yleensä rakennuksen ilmanvaihto. Myös valaistus ja jäähdytys kuluttavat energiaa. Lämmityksen energiakulutusta voi vähentää yksinkertaisilla teoilla. Ne vaativat yleensä ainoastaan muutoksia totuttuihin tapoihin – eivät välttämättä massiivisia investointeja.

 

 

Ei lämpöä harakoille

Jos huonelämpötila on liian korkea, ovien tai ikkunoiden rakenteet tai tiivisteet vuotavat tai tuuletustavat ovat väärät, energiankulutus kasvaa ja lämpö karkaa pihalle. Jos lämpöä laskee esimerkiksi vain asteella, lämmityskulut pienevät keskimäärin viidellä prosentilla.

Motivan Energiatehokkaan asukkaan opas vinkkaa kaikkiin koteihin sopivat lämmitysvinkit:

1.     Säädä lämpötiloiksi oleskelutiloihin 20 astetta, makuuhuoneisiin 18 astetta, tuulikaappeihin 17 astetta sekä varastoihin ja autotalliin 5–12 astetta. Voit alentaa lämpötilaa reilusti niissä huoneissa, joissa et oleskele.

2.     Opettele tuulettamaan nopeasti ristivedolla kylmällä säällä.

3.     Tarkista ja uusi tarvittaessa ikkunoiden ja ovien tiivisteet.

4.     Selvitä ja opettele kotisi ilmanvaihdon oikeat käyttötavat. Painovoimainen ja koneellinen ilmanvaihto toimivat eri tavalla.

5.     Tarkista kiinteistösi patterit ja termostaatit. Vaihda vuosikymmeniä vanhat patterit ja termostaatit uusiin tarvittaessa. Voit säästää sillä jopa 15–20 prosenttia lämmitysenergian kulutuksesta.

Varmista järjestelmien toimintakuntoisuus ja oikeat asetukset juuri sinun asuntoosi sopivaksi. Pienikin järjestelmärikko voi aiheuttaa merkittävää lisäystä energiankulutuksessa.

 

Ilmanvaihtoasiat suurennuslasin alle

Kiinteistössäsi on tyypillisesti joko painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto tai koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla. On tärkeää tietää oman asuntonsa ilmanvaihtojärjestelmä ja sen toimintatavat, koska ilmanvaihto pitää huolen hyvästä sisäilmasta. Olipa ilmanvaihtojärjestelmäsi kumpi tahansa, voit omalla toiminnallasi vaikuttaa sekä energiatehokkuuteen että sisäilman laatuun.

Painovoimainen ilmanvaihto tarkoittaa sitä, että tuloilma tulee asuinhuoneisiin ulkoilmaventtiileistä tai ikkunan ilmanvaihtoaukoista ja poistoilma ohjautuu poistoilmakanavaan liesikuvun, kylpyhuoneen poistoilmaventtiilin tai erillisen poistosäleikön kautta. Kaiken takana ovat hormivaikutus ja lämpötilaerot, eli jos venttiileitä ei säädetä pienemmälle, talvisaikaan ilma voi vaihtua turhankin tehokkaasti, kun vastaavasti kesäisin joudutaan usein tuulettamaan. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, ettei ilmanvaihtoventtiileitä saa koskaan sulkea kokonaan.

Huoltotoimenpiteinä painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa riittää, kun:

·      puhdistaa tulo- ja poistoilmaventtiilit muutamia kertoja vuodessa

·      pesee tai vaihtaa mahdolliset suodattimet sekä pesee liesikuvun suodattimet säännöllisesti

·      asettaa raitisilmaventtiilit kesä- tai talviasentoon

·      tuulettaa talvella ikkunan kautta ripeästi ristivedolla, jonka jälkeen muistaa sulkea ikkunat.

 

Koneellinen ilmanvaihto on joko koneellinen poistoilmanvaihto tai koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa keittiön liesikuvun, kylpyhuoneen ja vaatehuoneen venttiileistä ilma imetään puhaltimilla kanavien kautta ulos. Korvausilmaa saadaan samalla tavalla kuin painovoimaisessa ilmanvaihdossa eli ikkunoissa tai seinissä olevien raitisilmaventtiilien kautta.

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa tuloilma puolestaan tuodaan asuntoon ilmanvaihtokoneen kautta. Kun ilmanvaihtokoneessa on lämmöntalteenotto, poistoilman lämpö hyödynnetään tuloilman lämmityksessä.

Koneellisen ilmanvaihdon kanssa on tärkeää:

·      säätää ilmanvaihtoa kuormituksen ja vuodenajan mukaan, jos olet matkoilla vs. järjestät juhlat

·      asettaa kesällä poistoilman lämmöntalteenoton ohitus ja kytkeä tuloilman jälkilämmitys pois päältä – ja syksyllä lämmityskauden alussa kääntää molemmat taas talviasentoon

·      säätää tuloilman jälkilämmitys lämmityskaudella noin 18–19 asteeseen ja kytkeä jälkilämmitys pois kesällä

·      vaihtaa ilmanvaihtokoneen suodattimet ohjeiden mukaisesti

·      imuroida lämmöntalteenottolaitteen kenno vuoden välein ja pestä se muutaman vuoden välein sekä puhdistaa tulo- ja poistoilmaventtiilit.

·      Ilmanvaihtokanavistot tulisi nuohota 5–7 vuoden välein ja samassa yhteydessä mitata ja säätää ilmamäärät.

 

Muista, ettei myöskään koneellista ilmanvaihtoa saa koskaan sulkea kokonaan.

 

 

Yhdessä voimme säästää energiassa

 

Energiatehokkuus on usean palasen summa. Näin lämmityskauden alussa olisi hyvä tarkistaa niin lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien toimivuus, oikeat säädöt ja varmistaa huolto kauden aikana. Osa toimenpiteistä vaatii mittalaitteita ja osaamista, joten kaikkea ei kannata eikä voi tehdä itse. Kannattaa ottaa ammattilainen varmistamaan järjestelmien toimivuus.

 

Pienilläkin teoilla on iso kokonaisvaikutus, ja varmasti jokainen meistä voi tarkastella asumistottumuksiaan. Voisinko laskea kotini lämpötilaa tai ottaa tehokkaamman suihkun? Yhdessä voimme ratkaista käsissämme olevan energiakriisin.

 

 

Jouko Viikilä

energiatehokkuusasiantuntija