Porilaisen kaukolämmön alkuperä

Ympäristö

Porin kaukolämpö tuotetaan paikallisesti kahdella voimalaitoksella, Aittaluodossa ja Kaanaassa. Kaukolämmön etuina ovat yhteistuotanto ja ympäristöystävällisyys. Samalla voimalaitoksella tuotetaan sekä sähköä että lämpöä, jolloin voimalan hyötysuhde on erillistuotantoa parempi. Ympäristönäkökulmasta yhteistuotanto säästää polttoainetta erillistuotantoon verrattuna. Voimaloissa tuotettu sähkö ja lämpö syntyvät valtaosin satakuntalaisilla polttoaineilla: puulla ja turpeella, jotka hankitaan pääasiallisesti noin sadan kilometrin säteeltä Porista. 

 

Kaukolämmön polttoaineiden alkuperä voimalaitoksittain

Polttoainejakauma voimalaitoksittain piirakkadiagrammein kuvattuna

Polttoainejakauma voimalaitoksittain.
Kaanaan voimalaitos: biopolttoaine 48,09 %, turve 27,31 %, kierrätyspolttoaine 14,58 %, hiili 2,15 %, LNG 7,60 % ja öljy 0,26 %.
Aittaluodon voimalaitos: biopolttoaine 56 %, turve 41 % ja öljy 3 %

 

Asiakkaille myydyn kaukolämmön CO2-ominaispäästöt olivat vuonna 2019:

  • Porin runkoverkon alueella 173 gCO2/kWh 
  • Reposaaren kaukolämpöverkon alueella 35,3 gCO2/kWh 
  • Noormarkun kaukolämpöverkon alueella 19,4 gCO2/kWh 
  • Lavian kaukolämpöverkon alueella 35,9 gCO2/kWh 
  • Harjavallan kaukolämpöverkon alueella 11,6 gCO2/kWh 
  • Kristiinankaupungin kaukolämpöverkon alueella 20,5 gCO2/kWh

 

Aittaluodon voimalaitos

Aittaluodon voimalaitos ilmakuvassa.

Aittaluodon voimalaitos sijaitsee keskellä Porin kaupunkia Aittaluodon teollisuusalueella. Voimalaitos tuottaa lähes 600 GWh energiaa vuodessa. 

Tuotannosta lähes puolet on kaukolämpöä, joka toimitetaan Porin ja Ulvilan kaukolämpöverkkoihin. Kaukolämmön lisäksi voimalaitoksella tuotetaan prosessihöyryä Aittaluodon ja Kupariteollisuuspuiston teollisuuden tarpeisiin sekä yhteistuotantona syntyvää sähköä Pori Energian asiakkaille. Voimalaitoksen polttoaineena käytetään pääasiassa kotimaista puuta ja turvetta. Kotimaisten polttoaineiden käyttö työllistää suoraan ja välillisesti useita satoja henkilöitä Satakunnan alueella.

Aittaluodon voimalaitoksen pääkoneiston muodostavat kaksi leijukerroskattilaa. Kattiloiden yhteinen lämpöteho on 206 MW. Voimalaitoksella on kaksi generaattoria, joiden sähköteho on 55 MW. Voimalaitoksen kaukolämpöteho on noin 100MW.

Aittaluodon voimalaitokselta ohjataan Porin koko kaukolämpöverkkoa sekä huippulämpökattiloita. 

Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita, sekä toimimme ympäristöluvan, lakien ja asetusten mukaisesti.

 

Kaanaan voimalaitos

Kaanaan voimalaitos ilmakuvassa.

Kaanaassa Venatorin tehdasalueella sijaitseva voimalaitos on Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiön Porin Prosessivoima Oy:n omistuksessa. Voimalaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta vastaa Pori Energian henkilöstö. Pori Energia hallinnoi 40,8 prosenttia yhtiön osakkeista. 

Kaanaan biovoimalaitos valmistui vuoden 2008 lopussa. Voimalaitos tuottaa energiaa Kaanaan ja Pihlavan alueen teollisuudelle sekä kaukolämpöä Pori Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon ja näiden yhteydessä vastapainesähköä. Laitoksessa on mahdollista polttaa turvetta, puuta, hiiltä sekä hyvälaatuista esikäsiteltyä kierrätyspolttoainetta. Kotimaisten polttoaineiden käyttö työllistää suoraan ja välillisesti useita satoja henkilöitä Satakunnan alueella.

Kaanaan voimalaitoksen pääkoneiston muodostavat kaksi kiertopetikattilaa. Kattiloiden yhteinen lämpöteho on 283 MW. Voimalaitoksella on yksi pääkäytössä oleva generaattori, jonka sähköteho on 78 MW. Voimalaitoksen kaukolämpöteho on noin 100 MW

Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita, sekä toimimme ympäristöluvan, lakien ja asetusten mukaisesti. Olemme sitoutuneet energiatehokkuussopimukseen ja kehittämään omaa toimintaamme energiansäästö huomioiden.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on tehokasta ja se vähentää päästöjä

Kaukolämmitys ja siihen kiinteästi liittyvä sähkön ja lämmön yhteistuotanto on taloudellinen ja ilman laadun kannalta hyvä tapa hoitaa kaupunkien ja taajamien energiahuoltoa. Kaukolämmitys vähentää merkittävästi paikallisia päästöjä ja lisää siten myös asuinympäristön viihtyvyyttä. 

Miten voimalaitokset tuottavat kaukolämpöä ja sivutuotteena sähköä

Lähes 80 prosenttia kaukolämmön tuotannosta perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (eng. Combined Heat and Power, CHP) tarkoitetaan yleensä paikallisen lämmöntarpeen tyydyttämistä siten, että sekundäärituotteena tuotetaan sähköä joko myytäväksi sähkömarkkinoille tai omaan käyttöön. Yhteistuotanto mahdollistaa uusiutuvan energian käytön suuressa mittakaavassa mahdollisimman tehokkaasti.

Yhteistuotanto on yksi merkittävimmistä keinoista vähentää kasvihuonekaasuja, sekä terveydelle haitallisten päästöjen, kuten rikin, typen ja pienhiukkasten määrää. 

Kaukolämmön yhteistuotannon ylivoimainen energiatehokkuus ja ympäristömyötäisyys perustuvat erityisesti siihen, että kaukolämmitys hyödyntää muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa, joka syntyy sähköntuotannon yhteydessä, teollisuus- yms. prosessien jätelämpönä jne.

Maailmanlaajuisesti Suomi on lämmön ja sähkön yhteistuotannon johtava maa, ja lähes 40 prosenttia sähkön tuotannosta perustuu yhteistuotantoon (EU:n keskiarvo on noin 10 prosenttia).