Kaukaa viisasta, läheltä lämmintä

Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto

Nimestään huolimatta kaukolämpö on itse asiassa lähilämpöä. Porissa kaukolämpö tuotetaan pääosin satakuntalaisella puulla. Harjavallassa kaukolämpö on 90%:sti teollisuuden talteenottolämpöä ja Kristiinankaupungissa kaukolämpö tuotetaan lähes 100%:sti paikallisella puupolttoaineella.

Paikallisella lämmitysmuodolla on alueellisesti työllistävä vaikutus, niin suoraan kuin välillisesti esimerkiksi paikallisten sahojen kautta. Kaukolämmön keskitetty tuotanto mahdollistaa modernin ja vähäpäästöisen tuotantoteknologian, kuten sähkökattiloiden käyttämisen ja hukkalämpöjen hyödyntämisen.

CO2-vapaan tuotannon laskenta perustuu fossiilisten
polttoaineiden CO2-päästöihin sisältäen myös osakkuusyhtiön
toiminnasta syntyviä päästöjä. Laskentavuosi 2025.

Porilaisen kaukolämmön alkuperä

Porin kaukolämpö tuotetaan paikallisesti kahdella voimalaitoksella, Aittaluodossa ja Kaanaassa. Kaukolämmön etuina ovat yhteistuotanto ja ympäristöystävällisyys. Samalla voimalaitoksella tuotetaan sekä sähköä että lämpöä, jolloin voimalan hyötysuhde on erillistuotantoa parempi. Ympäristönäkökulmasta yhteistuotanto säästää polttoainetta erillistuotantoon verrattuna. Voimaloissa tuotettu sähkö ja lämpö syntyvät valtaosin satakuntalaisella polttoaineella: puulla, joka hankitaan pääasiallisesti noin sadan kilometrin säteeltä Porista. 

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on tehokasta

Kaukolämmitys ja siihen kiinteästi liittyvä sähkön ja lämmön yhteistuotanto ovat taloudellinen tapa hoitaa kaupunkien ja taajamien energiahuoltoa.

Lähes 80 prosenttia kaukolämmön tuotannosta perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (engl. Combined Heat and Power, CHP) tarkoitetaan yleensä paikallisen lämmöntarpeen tyydyttämistä siten, että samalla tuotetaan sähköä joko myytäväksi sähkömarkkinoille tai omaan käyttöön. Yhteistuotanto mahdollistaa energian tehokkaan hyödyntämisen suuressa mittakaavassa.

Kaukolämmön yhteistuotannon energiatehokkuus perustuu erityisesti siihen, että kaukolämmitys hyödyntää sähköntuotannon yhteydessä syntyvää lämpöenergiaa, joka muuten voisi jäädä hyödyntämättä. Lisäksi kaukolämmössä voidaan hyödyntää esimerkiksi teollisuus- ja muiden prosessien hukkalämpöä.

Maailmanlaajuisesti Suomi on lämmön ja sähkön yhteistuotannon johtavia maita, ja merkittävä osa sähkön tuotannosta perustuu yhteistuotantoon.